Mánnodat juovlamánu 17. beaivi

Last night I dreamt that somebody loved me. Ja ii lean niehku. Lean mon, ja mu vuoiŋŋastat. Ráhkis, Steven; in dieđe goktes galggan čilget. Lean dobdan albma gieđaid fátmmasteami. Lea imaš ja hearvái. Ja dál lea vuolgán. Odne iđđedis 08.00 vulggii girdi Romssa girdišiljus, ja girdis čohkkái son guhte lea šaddan mu moarsin. Čuvvon su girdái, čužžon su olis gate’as vuordime, ja ovdal vulggii cummestin su niera ja baksamiid, lei sálti ja linis, ja “lean nu ráhkis” geardduhuvvui litna baksamiin, ledje mojit ja gatnjalat, ja eanan jorragođii.

Ja dál čohkkán fas lanjas. Lean nu lihkolaš ahte čierun. Lean nu lihkolaš ahte illá nagan čohkkát. Vuolggán odne siidii vanccain diibmu 16.00. Lean hoahpus, muhto fertejin veahá čállit ovdal vuolggán. Muitalit. Muitalit ahte máilbmi lea šattolaš báikin šaddan. Muitalit ahte vuosttaš mánná lea bestojuvvon.

Ja dál ferten páhkket ja vuolgit. Muitalan eanet go lean boahtán siidii. Mii eallit ipmašiid áiggis, ja dál lea imaš šaddagoahtán nai mu eallimis...

Duorastat juovlamánu 13. beaivi

Odne biddjojuvvui bargu johtui. Ii lean plánejuvvon, beare šattai nu. Ledjen girjerámbuvrras ohcame girjji man ledjen jurddašan eadnái oastit juovllaide, ja scannedettiin girjeselggiid stánidii suorbma uttadahpi girjái: “Does God Play Dice?” Bustávvat bohte njeaiga muhtui, válden girjji olggos ja isken covera. Čálli namma lei Ian Stewart, englándalaš universitehta matematihkaprofessor. Duogábealde čuoččui ahte lei girji kaosteoriija birra, ja logadettiin stirddui várra. Lei go vuorbi? Lei go spiehkas? Leigo oktage bidjan girjji dohko munnje? Leigo oktage mu čuovvuleame? Jorggihin ja gehččen birra, muhto ii oktage orron spionereme. Lei dieđun jallas jurdda.

Dedden girjji gieđas. Lei mearka. Mearka ahte galgen juoidá dahkat dainna. Mearka ahte galgen álggahit barggu man birra lean nu ollu jurddašan. Láhppon mánáid bestejeaddji. Son guhte gádju máilmmi vártnuhis sieluid ovdal gahččet rukkorabdda badjel. Jus smiehttá albmaládje dan birra lea dieđun jallodat, muhto in hálidan logifiseret. Hálidin dan oaidnit vuorbin, ahte lei oidnojuvvon, ja ahte ii lean mu bargu vuosttaldit, go skeŋkejuvvojin vejolašvuođa gohčun čuovvulit. Vulgen kássii, máksen ja bivden bargi páhkket dan attáldahkan.

Bussemátkkis ledjen ráfeheapme. Lei go riekta dan dahkat? Lei go duođaid mu ášši váikkuhit máilmmi ortnega? Gahppen olggos Utsiktenis. Lei seavdnjat ja muohta lei gahččame. Juohke láseráiggis stuorra blokk-kompleksas oidnojit čuovga juovlanásttit ja gintalat. Nakata ásodagas lei nai čuovga. Várrugasat vázzen bajás luohká Nakata láseráiggiid meaddel. Ii oidnon ii mihkkege, muhto lei čuovga. Fertii leat siiddas. Go ledjen lásiid meattildan ja ledjen sihkkar ahte ii lean oaidnán mu, vázzen várrugas lávkkiiguin Nakata tráhpa lusa. Bidjen busse páhkkejuvvon girjjiin tráhpa nala ja skoalkkehin uvssa.

Go Nakata bođii olggos čohkkájin čihkosis fásta sajistan. Álggus ii orron ipmirdeame, geahčai veahá birra, ovdal oinnii busse uvssa ovddas tráhpas. Páhkkii ledjen čállán “Imaš ustibis”. Nakata válddii páhka olggos busses ja iskkai dan. Measta huometmeahttun rievddai muohtu, ja vuosttaš háve oidnen juoidá man atnen modjin Nakata baksamiin. Geahčai birrasis oktii vel, ovdal jorgalii, manai sisa ja davkkai uvssa. Olmmošsohkii ii lean suige guhkimus lávki, muhto munnje lei magiija.

Ja dál čohkkán fas hybelis. Oaivvis dievva jurdagat. Muhtunládje ii leat gažaldat lei go riekta, muhto lei go dárbu? In dobdda Nakata. Lean dieđun oaivvis reiden gova sus, muhto dat leat eanas fantasiijat. Soaittán jáhkkit ahte Nakata lea olmmoš guhte ii oaččo juovlaattáldaga geasge, muhto duohtavuođas soaitá atnit fulkkiid ja ustibiid dievva, muhto ahte in leat oaidnán daid, dahje ahte eai soaitte orrut jur Romssas.

Dobddiidan ahte in dieđe dárbbaša go Nakata anonymes juovlaattáldaga, muhto jurddašan ahte ii hal sáhte vahágahttit. Jus livččii nu ahte oažžu dievva attáldagaid, na okej, dalle han lea vaikko hávski oažžut eanet, muhto jus livččii áidna attáldat man oažžu... dalle lean suige bidjan johtui proseassa midjas sáhtálii rievdadit olbmo eallima. In daja ahte dagalii dan, muhto ahte sáhtálii dan dahkat. Lea hearvás jurdda. Ahte Nakata dobdagoahtá ahte soamis oaidná su, ahte soamis soaitá ipmirdit, ahte soamis máhttá gámnnahit máilmmi fálskavuođa ja nuollat dan álásin. Ja jus okta ipmirda; manin eai máŋgasat? Ja Nakata, guhte lea eallima atnán iežas láhppon ja ipmirmeahttumin olbmuide... oskugoahtá...

Ja ieš... illudan. Iđit diibmu 20.10 seaivvuha Nieida Romssa girješilljui. Dálle lean doppe su vuordime. Lean jur oanehaččat suinna hoallan, lea veahá eksámenbalus, muhto orru illudeame seamma ollu go mon. Lea dego ođđa ja amas máilbmi, lean veahá balus nai, muhto go ihttábeaivi boahtá in leat šat balus, muhto ilus. Dan lohpidan alccesan. Ja muđui in galgga iđit bargat in maidige. Oađđit guhká, veahá čorget ja bassat, ja muđui beare vuordit. Vuordit ja illudit.

Distat juovlamánu 11. beaivi

Go oahppu lea nohkan ii leat beare dilli oasistit, lea nai dilli smiehttat. Go odne dolken oasisteamis, čohkkedin Kaffebønnái. A catcher in the rye. Láhppon mánáid bestejeaddji. Olbmot doapmame dohko deike Torga rastá stuorra bussiiguin. Adveanta. Juovllat. Máŋga láhppon máná nemesis. Juovllat leat nai iešsorbmemiid allabassi. Juovllain leat eanet olbmot geat válljejit eallimiiddiset loahpahit go makkárge eará áigodat jagis. Go beare oaidná juovllaid ilu, iige beasa ieš dan vásihit, nanosmahtto bávččas. Eanas olbmot eai jurddaš dan birra ahte juohke háve go gárvodit čáppa biktasiiguin ja mannet juovlaborddiide, juohke háve go vázzet siidii stuorra bussiiguin dievva biepmuin ja attáldagaiguin adveanttas, soitet soapmása aktonasvuođa vel eanet čuovggahit. In oaivvil ahte olbmot eai galgga leat ilus juovllain, ahte eai galgga ávvudit juovllaid, dagan ieš dan dieđun; muhto hálidan dan beali nai oaidnit, ja viggat ipmirdit.

Maid sáhttá dainna bargat lea eará gažaldat. Maid dagalii Holden Caulfield? Dagalii go duođaid juoidá? In dieđe goktes galggan dulkot girjji loahpa. Vuollána go Holden? Gámná go loahpas saji etablissementtas? Lea go veadjemeahttun duohtavuođas leahkit a catcher in the rye? Fillen go beare iežan nuorravuođa románttalaš jurdagiiguin? Galggalin go leahkit eanet realistan? Dobddiidit ahte eallin ii sáhte leat álo vuoiggalaš? Dohkkehit ahte máilbmi liiko muhtun olbmuide buoret go earáide? Jurddašit ahte lea váivi, muhto ahte beare lea nu? Galggalin go vuollánit?

Galggalin suige, muhto in hálit. Hálidan bisuhit dan prošeaktan: Láhppon mánáid bestejeaddji. Hálidan oskut. Lean geatnegahtton. Alddan.

Sotnabeaivi juovlamánu 9. beaivi

Ja dál lea luopmu. Dál ii leat go vuordit. Imaš lea ahte nu váillahan su. Illá su dobddan, ja ii leat lahkage nu ahte lea mu, ahte sáhtán dadjat ahte gullá munnje, muhto váillahan su aŋkke. Imaš ja measta issoras. Suorggahahtti man čadnon sáhttá šaddat olbmui oanehis áiggis. Ja in hal dieđe maid galggan vahku ovddosguvlui bargat vuorddidettiin. Oasistit suige? Mannat museaide? Geahččat seaidnái ja dájáskit? Ferten dieđun oastit juovlaattáldagaid, dan in leat dahkan, nu ahte dat han livččii áigegollu. Muđui han ferten suige beare luomostallat.

Ja idja lea ain mu verdde, muhto dál lea earálágan. In deavdde ija váivviin ja eahpesihkkarvuođain, in šat bala nahkáriin, dál illudan: Illudan nohkkat, illudan niegadit, illudan gohccát ođđa jurdagiidda maid niegut leat buktán. Ii leat nu ahte juohke diŋga mu eallimis lea uttadahpi šaddan nu beare fine and dandy, muhto ráfi man dál dobbdan lea oalle buorre. Ráfihisvuohta lea mus eallán nu guhká; dál lea buorre ahte sivvu beassá vuoiŋŋastit, ahte eai leat nu máŋga sevdnjes čiega juohke sajis, ja ahte beasan alccesan veahá liikostit, ahte beasan doaivut ja niegadit, ahte dobddan ahte eallimis lea juoga... juoga man in sáhte čilget, muhto midjas lea dehálaš ja dahká ealliman álkit... álkit ja buoret go ovdal lei... Muhto dieđun balan nai. Nieida lea ožžon nu olu fámu oanehis áiggis, lea addán munnje nu olu man sáhttá nu álkit fas suoládit jus hálida. Muhto in galgga dan birra nu olu smiehttat. Hálidan leat ilus. Ealán hearvásvuođas dál, ja ihttábeaivvi mielde ferte beare boahtit maid boađálii.

Ja sivvan dasa ahte lean dál gohccáme ii leat ráfihisvuohta midjas lea ovdal dahkan ijaid sihke mu buoremus ustibin ja bahámus vašálažžan. Ledjen ikte nu váiban eksámena maŋŋil ahte lean odne oađđán olles beaivvi, ja dál in leat váibbas. Muhto eksámen manai buorágit, nu ahte dál lean čađahan iežan vuosttaš semestera studeantan, ja lean reiddas ođđa hástalusaide! Buorre dobdu! Eksámena birra ii leat goit nu ollu dadjat, eai leat nu gelddolaš ságat. Eksáminatorat jerre eanas semesterbarggun birra, ja birgejin dan mađe buorágit ahte lean ieš duhtavaš. Dat han lea deháleamos nai. Ja idja lea ain mu imaš ustit, ja vaikko lea earálágan lea seammalágan nai. Ságat eai leat nohkan. Ságat eai noga.

Gaskavahkku juovlamánu 5. beaivi

Nieida boahtá! Nieida lea boahtime Romsii! Letne jur geargan telefuvnnas hoallamis, ja beare mearriduvvui! Mon hálidan dan, son hálida dan, leat sihkkarit duhát siva manin ii leat viissis nie ruvva gaskavuođa ovddidit, muhto what the hell? In hálit vuordit, in hálit smiehttat, hálidan visot! Dál! Vaikko ikte!

Ja son dobdá dan seamma. Manin galge vuordit? Manin galge biddjon minstara čuovvut? Ii go olmmoš galgga dahkat dan man váibmu bivdá? Ii go dat leat álo riekta? Duohtavuohta ja eaktivuohta, eai go dat leat deháleamos, go goabbat hálidit dan seamma? Letne goit girdebilleahtaid jo diŋgon, dagaime dan eskke ovttas neahta ja telefuvnna bokte. Nieidda maŋimus eksámen lea 14. beaivvi, ja dalle boahtá. Galgá leahkit mus golbma ija, ja nu illudan ahte illá nagan vuoigŋat. Iđit ferten siidii riŋget ja čilget ahte in sáhte liikká siidii boahtit ovdal 17. beaivvi. In dieđe jur maid galggan dadjat, muhto ii oro jur dál nu dehálaš. Muhto dál manin seŋgii. Nahkárat eai ihkin boađále, dan dieđán, muhto hálidan dobddu beare seastit. Sukksukksukk...!

Distat juovlamánu 4. beaivi

Eallin lea niehkun šaddan... Lean nu dievva ja lihkolaš, nu duhtavaš ja aŋkke nu ollu vuordámušaid anán. Lean telefuvnnas hoallan Nieiddain dál juohke beaivvi, ja lea nu hearvái ahte ii leat vejolaš čilget. Aktonasvuohta lea dego bahás niehku, dál beare buollá telefuvdna mu gieđain, hálidan beare suinna hoallat, sutnje sms’et, komplimenttaid lonohallat, ja jus lean beaivet universitehtas, nugo ikte ja odne, doaman siidii, dan dihte go hálidan oažžut vejolašvuođa suinna leahkit eivakto, beare son, mon ja guokte telefuvnna.

Dál beare vuorddán hiebanas áiggi riŋgestit. Ja dan botta logan. In leat healban eksámena, vaikko in nu olu čále dan birra. Inge šat nu bala das go ovdal. Lean ráfis. Ávus. Doaivagis. Olgun lea buolaš ja dálvi. Áibmu áibbas jaskat. Dego dieđálii. Ja go nahkárat bohtet, bohtet nai niegut. In leat fas Nakata birra niegadan, muhto in beroš. Leat boahtán juohke ija, iešguđetlágan niegut, ja go gohccán dobddan buorrevuođa man ledjen áibbas healban. Moadde beaivvi mielde lean eará olmmoš. Lean beare nu giitevaš, nu giitevaš.

Lávvardat juovlamánu 1. beaivi

Oh, mon! Oh, jipmilat, riehttásat, seammaláganat! Mii eallit ipmašiid áiggis... Raddi ii šat gease váimmu. Nieida lea munnje riŋgen...! In vuolgán ikte olggos, go ledjen nu váiban eksámena geažil. Lei geassán mus nu olu, nu ahte vulgen árrat seŋgii ja nohkken uttadahpi. De, sullii beal guovttis, bovttii telefuvdna mu. Ja go oidnen displaya nu suorganin ahte illá duostan vástidit. Lei son! Juohkelágan jurdagat vulge oaivvi čađa. Meinii go bealkit dan dihte go lean stalken su Gaysiras? Lei go moarsi gámnan ja galggai munnje muitalit man ávus lei? Riŋgii go beare ruskkaid hoalažit, ipmirkeahttá ahte váimmustan lei guođđán ráiggi? Huomedin juohkelágan issoras sivaid manin in galgan vástidit, muhto maŋimusat vuittii dihtomielalašvuohta. Ja go vástidin čierui Nieida dogeažis.

In dieđe man guhká ádjánii ovdal jietnadii vuosttaš sáni, munnje orui eaidi, el-fápmu njalddii goroda čađa, dego ravkasa mielde jávke nahkárat, panihkkas geahččalin su čilgehit midjas lei geavvan, čierui ja čierui, ja go sánit viimmat bohte, lei dego iežan pulsa gullat. Nieida lei dahkan jur dan man mon ledjen alccesan lohpidan ahte in galgan dahkat: Juhkanvuođas čierrut telefuvnnas, nuoladit álásin, dobddastit... duohtavuođa, áibbašeami, nieguid... Ja mu geažis golggadišgohte nai gatnjalat; nu seammaláganat, balut, sávaldagat, hálut, vártnuhisvuohta, ja Nieida muitalettiin ii heaitán čierrumis, ja gullen iežan jiena savkaleame “muhto nu lea muinna nai, nu dobddan mon nai”, ja de jávohisvuohta. Ja jávohisvuođa maŋŋil bođii visot.

Ja go fas nohkken bođii Nakata munnje niegus. Ja muittán visot. Leimme museas, ja Nakata láidestii mu lanjas latnjii. Lei musea mu eallimis, miehtá vuosehuvvojit muittut, lásiid siskkobealde, jienaid bokte, ledje interaktiivvalaš dihtorprográmmat ealliman birra, ja juohke sajis oidnen dahkamušaid ja vásáhusaid. Áimmus lei vuosttaš skovlábeaivvi hádja, stuorra montera sinne oidnen mu vuosttaš cummá (lei mánáidskovllás, ja dieđun bárdni), seainnis gullui edno jietna go midjiide bođii juovlastállun, doppe lei jáhkka man ožžon 13-jagi riegádanbeaivái ja masa nu ledjen liikon, doppe lei bárdni guhte mu lávii nuoraidskovllás hárdit, doppe lei colalásku mas juhken buolleviinni vuosttaš háve go bihkkaluvven, mu vuosttaš albma ráhkisvuohta (gean suoli ráhkistin olles joatkkaskovllá čađa), juohke sajis muittut, ja Nakata mu láidestii sániid haga, váccii beare mu ovddabealde nugo láve, gieđat sealggis, lanjas latnjii, gitta bođiime guhkes manahahkii. Manahagas lei seavdnjat, ii makkárge čuovga, makkárge láse; guhkes álás manahat, beare dobealde bođii čuovga rabas uvssas. Orui leame uksa ođđa latnjii, geahččalin oaidnit midjas doppe lei, muhto Nakata váccii nu njozet ja manahat lei nu baski ahte in beassan meaddel, oidnen ahte uvssa badjel lei juoga čállojuvvon, muhto in oaidnán midjas lei dan dihte go lei nu seavdnjat, ja ean orron boahtime lagabui uksii, uksa dego guhkkánii juohke lávkki mielde, ja de gohccájin.

Ja dál čohkkán nugo dábálaččat lanjas, láseráiggi olggos geahččame. Lea lávvardat ovdalgaskabeaivi. Máilbmi nu ipmirmeahttun. Lean čađat lihkolaš. Makkár báikái lean boahtán, makkár guvlui, makkár oassái máilmmis?