Searvelesbbá eallin lea álgán. Odne ledjen olgun káfeas olbmuiguin dan birrasis, lei munnje vel ođđa lávki, ja lei mávssolaš nai beassat diekkár oktavuođas leahkit sosiála eará homssaiguin. Lei dieđun ránnjánieida guhte mu gesii mielde káfeii (jáhkán lea ipmirdan goktes lea muinna Nieidda ektui, ja hálidii mu fillet olggos nu ahte in galgan beare váivvis čohkkát hybelis), ja doppe ledje moaddevel olbmo geat ledje leahkán Homsøas. Leimmet guhtta olbmo, okta dain ii leat bajásšaddan nu guhkkin eret mus, ja lei mielagiddevaš gullat su vásáhusaid birra. Dat lunta ii lean duostan skábes olggos boahtit ovdal fárrii Romsii, ja álggán eanet ahte eanet ipmirdit ahte nu lea suige muinna nai, vaikko lean dego jáhkkán ahte ledjen olgun, in leat suige duođaid leahkán ovdal dál.
Na, mii goit čohkkáimet Solidas gasku gávpogis, ja doppe čohkkádettiin huomedin imaš dobddu midjas ii leat mu ovdal guoskkahan: Olbmot guovllade. Ipmirde ahte lei homsačora olgun káfeas, ja guovllade. Ja ii leat dat, olbmot leat ovdal mu guovlladan imašlaččat, ovdamearkka dihte go lean atnán gávtti dahje sámastan almmolaš báikkis, nu ahte geahčastagaide lean hárjanan, muhto dat geahčastagat ledje earáláganat go “sámi” geahčastagat; ledje homsageahčastagat. Lei earálágan dobdu, in dieđe goktes galggan dan čilget. Sápmelažžan don oaččut hui olu diekkár freak-geahčastagaid, don dobddat ahte leat earálágan, ja eai gáittin olbmot liiko sámiide, nu ahte muhtomin lea vašši nai sámigeahčastagain, muhto homsageahčastagat ledje earát: Gal ledje nai freak-geahčastagat, dieđun, muhto doppe lei juoga man in leat goassege huomedan sámigeahčastagain, ja midjas muhtunládje soardá eanet vel go vašši: Homsageahčastagain lei ballu.
Olbmot duođaid balle mis, dego livččiimet vihkebuktit, dego homoseksualitehta livččii vihki midjas njomolii jus guoskkahallá homssas. Soaittán leat páranoida, ja eai gáittinat nu guovlladan, muhto lei nu issoras dobdu. Sápmelažžan lean ožžon hui olu imaš geahčastagaid ja reakšuvnnaid, muhto lean álo dego dobdan ahte goitge dohkken olmmožin, vaikko lean freak. Homsan ožžon dobddu ahte in dohkke olmmožin ge, ahte mu skibasvuohta lei vahágin earáide. Jur diekkár dobddu in leat goassege ovdal dobdan, ja lei suorggahahtti vásihit goktes homssaid beaivválaš eallin sáhttá leahkit.
Ja dál, máhccan fas hybelii, smiehtan. Lea máilmmis nu ollu váivi, ja olmmoš nu ferte doarrut álo. Muhto imaš lea ahte vaikko diekkár fearán mu smiehtaha Nieidda birra. Vásiha son dan seamma? Maid jurddaša? Maid dahká dainna? Lean alccesan lohpidan ahte in galgga sutnje imaš sms’aid sáddet ihku, muhto dál lea oalle, oalle lahka. Ja vearrámus lea ahte danne čohkkádettiin huomedan ahte váillahan Nakata. Dahje... in dieđe lea go jur Nakata man váillahan... Jáhkán mon váillahan prošeavtta. Muhtun imaš ja dehálaš prošeakta man sáhtán diktit mu absorberet nu ahte eará losses jurdagat eai beasa mu sevnnjodahttit. Muhto in hálit fas Nakatain bieđđagoahtit. Nakata mu billista, jus divttán su fas mu eallimii. Verte leahkit eanet dearvvašlaš prošeakta. Eanet dearvvašlaš go Nakata. Juoga midjas sivu ráfáidahttá. Juoga. Juoga.
October 30, 2007
October 26, 2007
Bearjadat golggotmánu 26. beaivi
Anán dobddastusa. Lean searvan gaysir.no’ii. Iešalddes ii leat mihkkege dobddastit, ja go lean jo searvan huomedan ahte lea vuogas neahtabáiki, ja ahte liikon doppe fitnat. Muhto sivvan dasa ahte lean válljen searvat lea Nieida. Ja dat ii leat nu buorre, go muđui geahččalan keep my cool, ja de searvvan neahtabáikái dan dihte go dieđán ahte son lea doppe, ja dan dihte go juogaládje buktá mu lagabuid sutnje.
Álki ipmirdit ahte in leat nu cool go áđđestalan, ja odne lea bearjadat, ja in dieđe maid galggan bargat. Galggan go čohkkát beare siiddas Immanuelain? Steveniin? Galggan go mannat olggos gávpogii? Dobddan go olbmo guhte galgá káfeii? Dahje vuolggán go beare ieš summális káfeii čohkkedeažžat, eallima vuordimis? Nieida galgá odne olggos. Ii leat munnje muitalan dan, muhto dieđán dan dihte go lean su stalken Gaysiras.
Ja jur dat soaitá oassin čuolmmas: Stalken orru munnje lunddolaš. Lea mu luonddus leahkit sáhkkii, ja in álo naga iežan stivret. Muhto ii leat beare dat. Liikon olbmuid ja eallima observeret. Liikon leat eivakto gávpogis, eivakto olbmuid sinne, ja beare geahččat, guldalit, haksit, čuovvut mielde maid olbmot barget, goktes barget dan, ja geahččalit ipmirdit manin barget dan. Nu sáhtán hukset eará olbmuid máilmmiid iežan oaivvi sinne. Doppe sáhtán stivret sin eallimiid iežan fantasiijain, nugo dahken dalle Nakatain ovdal manai beare guhkás, ja in leat jurddašange Nakata birra guhkes áigái, muhto smiehttagoađán dál su birra, imaštalan goktes suinna manná, ja birccuiguin maid in goassege ipmirdan, muhto in galgga fas mannat dohko, in hálit fas dohko, muhto fertejit leahkit genat mus mat bieguhit, mat hálidit diehtit, oahppat ja niegadit. Anán veaha stalker-luonddu, dan mieđihan.
Lean lohkan veaha nai dan fenomena birra. Stalker han lea negatiiva sátni, muhto gámno hui ollu girjjálašvuohta nu gohčoduvvon flâneur’a birra. Gávpoga observatevra, dáiddár guhte vázzá gávpoga birra, ja nugo mon beare geahččá, čuovvu mielde, olmmoš guhte giellá gávpoga sielu ja dahká dan dáidagin. Dobdán iežan muhtomin das. In dieđe lean go mahkáš dáiddár, ja in leat goassege atnán iežán nu urbána, muhto dobddan dan hálu mus nai. Hállu observeret, hállu geidosis oahpasmuvvat olbmuiguin ja birrasiiguin, hállu olgobealde čohkkát ja geahččalit dan duohta birrasa ja daid duohta olbmuid ipmirdit ja kártet. Jurdda mu geasuha. Me stalker. Me flâneuse. Me vearjjohis vurbbiid várjaleaddji.
Álki ipmirdit ahte in leat nu cool go áđđestalan, ja odne lea bearjadat, ja in dieđe maid galggan bargat. Galggan go čohkkát beare siiddas Immanuelain? Steveniin? Galggan go mannat olggos gávpogii? Dobddan go olbmo guhte galgá káfeii? Dahje vuolggán go beare ieš summális káfeii čohkkedeažžat, eallima vuordimis? Nieida galgá odne olggos. Ii leat munnje muitalan dan, muhto dieđán dan dihte go lean su stalken Gaysiras.
Ja jur dat soaitá oassin čuolmmas: Stalken orru munnje lunddolaš. Lea mu luonddus leahkit sáhkkii, ja in álo naga iežan stivret. Muhto ii leat beare dat. Liikon olbmuid ja eallima observeret. Liikon leat eivakto gávpogis, eivakto olbmuid sinne, ja beare geahččat, guldalit, haksit, čuovvut mielde maid olbmot barget, goktes barget dan, ja geahččalit ipmirdit manin barget dan. Nu sáhtán hukset eará olbmuid máilmmiid iežan oaivvi sinne. Doppe sáhtán stivret sin eallimiid iežan fantasiijain, nugo dahken dalle Nakatain ovdal manai beare guhkás, ja in leat jurddašange Nakata birra guhkes áigái, muhto smiehttagoađán dál su birra, imaštalan goktes suinna manná, ja birccuiguin maid in goassege ipmirdan, muhto in galgga fas mannat dohko, in hálit fas dohko, muhto fertejit leahkit genat mus mat bieguhit, mat hálidit diehtit, oahppat ja niegadit. Anán veaha stalker-luonddu, dan mieđihan.
Lean lohkan veaha nai dan fenomena birra. Stalker han lea negatiiva sátni, muhto gámno hui ollu girjjálašvuohta nu gohčoduvvon flâneur’a birra. Gávpoga observatevra, dáiddár guhte vázzá gávpoga birra, ja nugo mon beare geahččá, čuovvu mielde, olmmoš guhte giellá gávpoga sielu ja dahká dan dáidagin. Dobdán iežan muhtomin das. In dieđe lean go mahkáš dáiddár, ja in leat goassege atnán iežán nu urbána, muhto dobddan dan hálu mus nai. Hállu observeret, hállu geidosis oahpasmuvvat olbmuiguin ja birrasiiguin, hállu olgobealde čohkkát ja geahččalit dan duohta birrasa ja daid duohta olbmuid ipmirdit ja kártet. Jurdda mu geasuha. Me stalker. Me flâneuse. Me vearjjohis vurbbiid várjaleaddji.
October 25, 2007
Duorastat golggotmánu 25. beaivi
Lean atnán eksamena. Bargogáibádus ex.fac.’as. Ožžon ikte bargogáibádusa, ja de atnen jándora bargat ovdal dan njálmmálaččat ovdanbukten odne. Ja menestuvai buorágit, nu buorágit go sáhtálin vuordit, muhto man balus ledjen ovdal ožžon gáibádusa, ja man pánihka ožžon go vuos oidnen dan: Dokumeanttaguorahallan! Álggus measta čierrugohten, ja fertejin measta lanja guođđit ovdal logaldalli lei geargan barggu čilgemis, ja go de gearggaimet dopmen hivssegii. Doppe bessen veaha vuoigŋat; čohkkájin guhká hivssetstovllás jurdileame gáibádusa logadettiin, ja go de viimmat mearridin fas olggos mannat ledjen sullii huksen plána gáibádussii ja dihten maid galgen bargat.
Vuosttaš man oidnen go rahppen uvssa lei Poshy. Lei ivdnen ja beaskidan vuovttaid. Blonda ja graderejuvvon smávuhii meaddel alla jozzagiin, njuolga ovddosguvlui geahččame njunni loktejuvvon, dego livččii mihás nissonolbmo filbmaklišea. “Máilbmi manná helvehii...” smihtten, ja vulgen kántiidnii.
Kántiinnas ledje moadde sápmelačča čohkkáme, ja sis ožžon buriid rávvagiid, ja bessen vel veaha váidalit dan váivves bargogáibádusa, ja go de vulgen siidii lunšša maŋŋil ledjen measta movtta ja bargoáŋgir. Nu veahkeha beassat veaha váidalit ja oažžut veaha oassádallama, ja bargen vel buori barggu go bohten siidii. Nu buorre bargu go sáhtálin. Guorahallen dan dokumeantta gitta oidnen šládjoolbmá čalbmečiegas, ja lei ihána váivves bargu, ii jur mulágan fáddá, muhto iežan mielas guorahallen dan dárkilit; ja vaikko ledjen nu balus ahte hálidin jápmit go galgen sisa njálmmalažžii ja ledjen áibbas sihkkar ahte doppe ruovssodivččen, birgejin goit loahpas buorágit. Bargu dohkkehuvvui, ja lean duhtavaš. Ja dál lea rafi.
Muhto dat midjas lei hui buorre dainna bargogáibádusain lea ahte in leat astan Nieidda birra smiehttat. Ovdal dál... Muhto dál jorrá dieđun oaivi, ja jurdagat ja dobddut maid in leat maŋimus beivviid astan guorahallat (go lean dokumeantta guorahallan) bohtet bajás, ja dál čohkkán viggame jurdagiid čorget. In dieđe maid lean duođaid vásihan. Lea go ráhkisvuohta? Ragatvuohta? Juoga daid guovtte gaskkas soaitá duohtavuohta, muhto ášši han lea ahte go dál lean ožžon veaha ráfi, jurddašan oalle ollu Nieidda birra. Ja huomedan ahte vaikko in duođaid dobdda su, dobddan imaš lagasvuođa sutnje. Dobddan ahte dobddan su, muhto jus rášunaliseren ipmirdan dieđun ahte ii leat riekta, ahte dobddan su veaha, ahte lean beassan suinna oahpasmuvvat, muhto ahte dat olmmoš gean jáhkán mon dobddan lean iežan oaivvis huksen. Oainnán su nugo ieš hálidan su oaidnit, ja soaitá vel leahkit jur nu duohtavuođas nai, gus diehtá, muhto ii leat nu jáhkehahtti, ja jearaldat lea jus hálidan nieguid luoitit luovus ja suige fillehallat, dahje jus hálidan leat realista, čohkkát veaha gárddi nalde ja oaidnit goktes šaddá. Jáhkán ahte romantihkkár mus dan háve galgá beassat vuoittáhallat. Nu ahte in galgga luoitit visot dobdduid nugo lea mus tendensa, vaikko binnosbannos soaittán niegadit go idja boahtá...
Ja anán dieđun Nieiddain veaha kontavtta. Čálistan suinna veaha sms’aid ja nu, muhto ii leat nu ahte bálkestan visot, gahpan girdi nala Oslui ja deklameren iežan ráhkisvuođa sutnje láseráiggis olgobealde (vaikko lean jur tiipa dasa). Muhto liikon sutnje. Dan dagan. Hálidivččen suinna eanet oahpasmuvvat. Ja sávan ahte son nai hálida muinna oahpasmuvvat... ja de oidne... ja hirpmástuhtán iežan dainna rávisvuođain... smiehtan ollu, na, ja vaikko sihkkarit boađán áibbašit sutnje veaha čuovvovaš beivviid, in leat oaivvekeahtta. In čále sutnje guhkes reivve gonnes gasku dájáskan ja álggán čilget juohkelágan dobdduid, in sádde sutnje ihku imaš sms’aid ja (sávvamis) in riŋge sutnje juhkanvuođas. Lean albma cooles jiekŋanisu, ja dat han lea deháleamos eksamen man lean maŋimus áiggi váldán.
October 21, 2007
Sotnabeaivi golggotmánu 21. beaivi
Close your eyes, give me your hand, darling
Do you feel my heart beating?
Do you understand?
Do you feel the same?
Am I only dreaming?
Is this burning an eternal flame?
Munnje eai leat The Bangles mearkkašan maidege... ovdal dál... Ja dál... ipmirdan juohke sáni... ja cipmun daid raddái. Ja dieđán lea oalle cheesy, dieđán lea klišea, dieđán lea visot man lean olles eallima garván, lea visot midjas ii leat sublima ja earenoamaš, nu dábálaš ahte bávččaga, muhto... go klišeat šaddet duohtavuohtan... in leat goassege jáhkkán dan vejolažžan... Ja dál gulan daid sániid. The Bangles. The biro Bangles. Ja leat mu sánit. Leat mu šuoŋat. Dál čohkká Vicky Peterson mu sinne, hi-fi ja stereo, ja mus suonjarda elektrisitehta goroda birra.
Lea dál vuolgán. Nieida. Nieida stuorain N´ain. Lean fas báhcán eivakto, muhto dobdu ain bistá mus, hádja ain sattáhallá mu birra, siskkožis lean liinis ja duhtaduvvon, ja ii leat mus go lihkku jur dál.
Deiven Nieidda feasttas. Homsø-feasttas. Ja man hearvás feasta vel lei! Queers ja disco dancing miehtá, ja olbmot nu movttegaččat ja hávskkásat. Dego sámi feasta. Áistton jur dego sámi feasta...! Ja soaitá buoret vel. Ja doppe lei čađat dat hearvás iešironiija, dat musihkka, nu stereotyhpalaš homomusihkka go oba vejolaš: “It’s Raining Men”, ”I Will Survive”, Abba, ja olbmot nu dánso ja boaguste, ja doppe dan ildasis lei Nieida. Dánsume dego ii mihkkege vel livčče. Ja lei nu hearvái ja fávru, nu čáppa unna diŋggaš, ja jurddašin ahte su gal in oaččo in ihkkin, muhto gehččen suoli su, juhken, latnja jorragođii, ja de bođii. Ja ovdal dihten midjas geavai čužžon su olis dánseguolbbis, ja lei disco ja suohtas, ja Nieida munnje moddjái nu čábbát, ja de rievddai musihkka ja “Eternal Flame” márragođii skájanasain, ja Nieida gesii mu su lusa, bijai gieđaid mu birra, ja dobden su lieggasa ja goroda mu vuostá, háksen vuovttaid ja niskki, čuovvulin su lávkkiid, ja de gullen su jiena bealjis “lean du geahččan olles eahkeda, lean du hálidan olles eahkeda”, ja lei dego oažžut 1000 voltta rávdnječaskkástaga goroda čađa, ja dollen sus gitta, nu gitta, am I only dreaming? ja dál lea vuolgán. Gitta Oslui.
Muhto lei nu buorre ahte in sáhte leat váivvis, in dál vel, ja iežan seaŋggas, gonnes dál čohkkán, lea ain su hádja, dobddan ain su lihkastagaid, njuovččageažis ain su máisttán, in leat goassege dobdan diekkár lagasvuođa, in goassege, in leat ipmirdan, ja jus jápmin mu dál váldá... jámán lihkolažžan...
Do you feel my heart beating?
Do you understand?
Do you feel the same?
Am I only dreaming?
Is this burning an eternal flame?
Munnje eai leat The Bangles mearkkašan maidege... ovdal dál... Ja dál... ipmirdan juohke sáni... ja cipmun daid raddái. Ja dieđán lea oalle cheesy, dieđán lea klišea, dieđán lea visot man lean olles eallima garván, lea visot midjas ii leat sublima ja earenoamaš, nu dábálaš ahte bávččaga, muhto... go klišeat šaddet duohtavuohtan... in leat goassege jáhkkán dan vejolažžan... Ja dál gulan daid sániid. The Bangles. The biro Bangles. Ja leat mu sánit. Leat mu šuoŋat. Dál čohkká Vicky Peterson mu sinne, hi-fi ja stereo, ja mus suonjarda elektrisitehta goroda birra.
Lea dál vuolgán. Nieida. Nieida stuorain N´ain. Lean fas báhcán eivakto, muhto dobdu ain bistá mus, hádja ain sattáhallá mu birra, siskkožis lean liinis ja duhtaduvvon, ja ii leat mus go lihkku jur dál.
Deiven Nieidda feasttas. Homsø-feasttas. Ja man hearvás feasta vel lei! Queers ja disco dancing miehtá, ja olbmot nu movttegaččat ja hávskkásat. Dego sámi feasta. Áistton jur dego sámi feasta...! Ja soaitá buoret vel. Ja doppe lei čađat dat hearvás iešironiija, dat musihkka, nu stereotyhpalaš homomusihkka go oba vejolaš: “It’s Raining Men”, ”I Will Survive”, Abba, ja olbmot nu dánso ja boaguste, ja doppe dan ildasis lei Nieida. Dánsume dego ii mihkkege vel livčče. Ja lei nu hearvái ja fávru, nu čáppa unna diŋggaš, ja jurddašin ahte su gal in oaččo in ihkkin, muhto gehččen suoli su, juhken, latnja jorragođii, ja de bođii. Ja ovdal dihten midjas geavai čužžon su olis dánseguolbbis, ja lei disco ja suohtas, ja Nieida munnje moddjái nu čábbát, ja de rievddai musihkka ja “Eternal Flame” márragođii skájanasain, ja Nieida gesii mu su lusa, bijai gieđaid mu birra, ja dobden su lieggasa ja goroda mu vuostá, háksen vuovttaid ja niskki, čuovvulin su lávkkiid, ja de gullen su jiena bealjis “lean du geahččan olles eahkeda, lean du hálidan olles eahkeda”, ja lei dego oažžut 1000 voltta rávdnječaskkástaga goroda čađa, ja dollen sus gitta, nu gitta, am I only dreaming? ja dál lea vuolgán. Gitta Oslui.
Muhto lei nu buorre ahte in sáhte leat váivvis, in dál vel, ja iežan seaŋggas, gonnes dál čohkkán, lea ain su hádja, dobddan ain su lihkastagaid, njuovččageažis ain su máisttán, in leat goassege dobdan diekkár lagasvuođa, in goassege, in leat ipmirdan, ja jus jápmin mu dál váldá... jámán lihkolažžan...
October 19, 2007
Bearjadat golggotmánu 19. beaivi
One sweet day – an emotional whirl
you will be good to yourself
and you'll come and join the girls
“All the Lazy Dykes”. Imaš goktes dat olmmái mu lohká. Lean duođaid lazy dyke. Lean diekkár guhte sihkkarvuođa dihte, udjovuođa dihte, ráfálašvuođa dihte, ii gille guoddit dan leavgga. Vai ledjen go beare? Ovdal? Fákta lea: Dusten odne vuolgit! Vulgen, ja lean rámis! Ledjen goit rahppamis, ja dat ii leat beare bahás. Álgu han lea.
Circa lei measta dievva, ja čohkkájin veaha duogážis bardiskka luhtte ránnjánieida-guvttiin. Lei hávski oaidnit olbmuid, diekkár olbmuid, in leat goassege leahkán diekkár searvvis, ja lei imaš jurddašit ahte measta visot olbmot olles káfeas ledje homofiillat. Liikojin dasa. Liikojin jurdagii. Liikojin doppe čohkkát. Ja ránnjánieida ja moarsi dobddiiga dieđun eanemus olbmuid, nu ahte mon bessen nai buorástahttit ja veaha oahpasmuvvat ođđa olbmuiguin.
Ja ieš rahppan lei vuogas nai. Ii lean nu formála. Festiváladoaimmaheaddjit sárdnide veaha, LLH-jođiheaddji doalai unna appeallaža, sátnejođiheaddji Herman sárdnidii ja oaččui rosa polarbienna attáldahkan, ja dan maŋŋil Esther Espen Pirelli Benestad (odne lei Esther) beasai doppe beakkálmastit, ja dat han lea nai fiinnis, veaha glam han galgá, muhto Benestada maŋŋil, ovdal teáhterstohkosat álge, vulgen siidii. Ii dan dihte go ii lean hávski, muhto fertejin veaha sotket vásáhusaid. Muhto vuolggán iđit nai. Lean jo mearridan. In galgga šat leat lazy dyke. Illudan vel, danne čohkkáme unna hybelis, geahččame láseráiggi olggos dan oahpes máilbmái, ja Steven hásttuha:
Free yourself
be yourself
come to the Palms
and see yourself
and at last your life begins
at last your life begins
at last your life begins
at last your life
begins...
you will be good to yourself
and you'll come and join the girls
“All the Lazy Dykes”. Imaš goktes dat olmmái mu lohká. Lean duođaid lazy dyke. Lean diekkár guhte sihkkarvuođa dihte, udjovuođa dihte, ráfálašvuođa dihte, ii gille guoddit dan leavgga. Vai ledjen go beare? Ovdal? Fákta lea: Dusten odne vuolgit! Vulgen, ja lean rámis! Ledjen goit rahppamis, ja dat ii leat beare bahás. Álgu han lea.
Circa lei measta dievva, ja čohkkájin veaha duogážis bardiskka luhtte ránnjánieida-guvttiin. Lei hávski oaidnit olbmuid, diekkár olbmuid, in leat goassege leahkán diekkár searvvis, ja lei imaš jurddašit ahte measta visot olbmot olles káfeas ledje homofiillat. Liikojin dasa. Liikojin jurdagii. Liikojin doppe čohkkát. Ja ránnjánieida ja moarsi dobddiiga dieđun eanemus olbmuid, nu ahte mon bessen nai buorástahttit ja veaha oahpasmuvvat ođđa olbmuiguin.
Ja ieš rahppan lei vuogas nai. Ii lean nu formála. Festiváladoaimmaheaddjit sárdnide veaha, LLH-jođiheaddji doalai unna appeallaža, sátnejođiheaddji Herman sárdnidii ja oaččui rosa polarbienna attáldahkan, ja dan maŋŋil Esther Espen Pirelli Benestad (odne lei Esther) beasai doppe beakkálmastit, ja dat han lea nai fiinnis, veaha glam han galgá, muhto Benestada maŋŋil, ovdal teáhterstohkosat álge, vulgen siidii. Ii dan dihte go ii lean hávski, muhto fertejin veaha sotket vásáhusaid. Muhto vuolggán iđit nai. Lean jo mearridan. In galgga šat leat lazy dyke. Illudan vel, danne čohkkáme unna hybelis, geahččame láseráiggi olggos dan oahpes máilbmái, ja Steven hásttuha:
Free yourself
be yourself
come to the Palms
and see yourself
and at last your life begins
at last your life begins
at last your life begins
at last your life
begins...
October 17, 2007
Gaskavahkku golggotmánu 17. beaivi
Eksamenčálus mu bieguha. Lea nu váttis diehtit maid hálidan dadjat, ja go dieđálin lea váttis formuleret dan nugo hálidan. Oaivvi sinne, jurdagiid labyrinttas, dego oainnán maid galggan čállit, leppohalan fiinna árppuid nu čábbát, muhto go galggan čállit, árpput eai šat gámno. Dat midjas ovdal orui nu geniála jurdagiid sinne in oaččo šat hiehpat oktii, ja beare suhtan ja váivvástuvan. Lea hui dábálaš čállinváttisvuohta, dieđán, lean dainna ieš nai áigá jo oahpasmuvvan, muhto go čohkká doppe dan njuolga šuoŋa ohcame, čállosa uniformma ohcame, hája ja máisttu, ii ávtte diehtit man dábálaš lea, ja ahte juohkehaš muhtomin nie rahčá; aŋkkejo bieguha.
Muhto dat midjas vel eanet bieguha lea dat festivála. Lea go nu ahte in hálit vuolgit, vai hálidan go báicce, muhto in duostta? Odne hollen ránnjánieiddain fas, ja fas hástalii mu vuolgit. Iđit lea festiválarahppan Circa-káfeas, ja dadjá ahte sáhtálin soai morssiin vuolgit jus livččii suorggahahtti eivákto dohko boahtit. In dieđe dagan go dan. Muhto makkár skáda livččii jus vuolggálin? In ipmir manin galggan nu ballat. Lean álo dadjan alccesan ahte seksualitehtan lea oalle nanus, ahte in bala in mastege, ahte lean gievra ja sihkkar; muhto fillen go iežan?
Lean ipmirdišgoahtán ahte miela čiegas čiehkáda nárra, eahpesihkkarvuohta ja heahpan leaba mus gámnan saji, ja lean diktán sin bargat. Ja dál in šat dieđe. Lea dego heahpanan dobddastit iežan alccesan, dego in riekta dohkket iežan. Ja dieđán, nu lea juohke olbmos: Jurdagat, dobddut, fuolat maid ii hálit iežas riekta dohkkehit. Muhto homoseksualitehta ii galgga mus leat diekkár iešvuohta, ii geasge galggale. Ja aŋkke balan. Smiehtan juohke scenario birra: Maid dajan jus olmmoš jearrá mus nie ja nie? Maid dagan jus doppe lea oahpesolmmoš? Maid dagan jus oktage munnje viggá? Ballu mus gaikkoda, vaikko dieđán ahte ii leat riekta. Ii gal leat álo nu álki.
Ja maid dagan? Duohtavuođas? Mon vuorddán. Čálán. Geahčan. Geahčan láseráiggi olggos álkkes čovdosa gámnnažit. Čálán čállosa mainna lean heaitán berošteamis. Vuorddán maid eallin munnje buktá. Ja vuolggán go? Oaidnit lea. Iđit lea ođđa beaivi.
Muhto dat midjas vel eanet bieguha lea dat festivála. Lea go nu ahte in hálit vuolgit, vai hálidan go báicce, muhto in duostta? Odne hollen ránnjánieiddain fas, ja fas hástalii mu vuolgit. Iđit lea festiválarahppan Circa-káfeas, ja dadjá ahte sáhtálin soai morssiin vuolgit jus livččii suorggahahtti eivákto dohko boahtit. In dieđe dagan go dan. Muhto makkár skáda livččii jus vuolggálin? In ipmir manin galggan nu ballat. Lean álo dadjan alccesan ahte seksualitehtan lea oalle nanus, ahte in bala in mastege, ahte lean gievra ja sihkkar; muhto fillen go iežan?
Lean ipmirdišgoahtán ahte miela čiegas čiehkáda nárra, eahpesihkkarvuohta ja heahpan leaba mus gámnan saji, ja lean diktán sin bargat. Ja dál in šat dieđe. Lea dego heahpanan dobddastit iežan alccesan, dego in riekta dohkket iežan. Ja dieđán, nu lea juohke olbmos: Jurdagat, dobddut, fuolat maid ii hálit iežas riekta dohkkehit. Muhto homoseksualitehta ii galgga mus leat diekkár iešvuohta, ii geasge galggale. Ja aŋkke balan. Smiehtan juohke scenario birra: Maid dajan jus olmmoš jearrá mus nie ja nie? Maid dagan jus doppe lea oahpesolmmoš? Maid dagan jus oktage munnje viggá? Ballu mus gaikkoda, vaikko dieđán ahte ii leat riekta. Ii gal leat álo nu álki.
Ja maid dagan? Duohtavuođas? Mon vuorddán. Čálán. Geahčan. Geahčan láseráiggi olggos álkkes čovdosa gámnnažit. Čálán čállosa mainna lean heaitán berošteamis. Vuorddán maid eallin munnje buktá. Ja vuolggán go? Oaidnit lea. Iđit lea ođđa beaivi.
October 14, 2007
Sotnabeaivi golggotmánu 14. beaivi
Lean go mon skábe sinne? Lean smiehttan dan dál, maŋŋil go čállen maŋimus blogga. Ja go smiehtan dan birra... lea dieđun nu ahte in juogaládje čiega gal dan, jus oaččun gažaldaga vástidan rehálaččat, muhto lean go goassege ovddidan dan aktiivvalaččat? Namuhan go dan jus livččii ságastallamis lunddolaš? Lean go goassege bargan homofiila áššiiguin? Searvvan go goassege homofiila doaimmaide? Praktiseren go? In. Ja gažaldat lea: Manin? In go hálit? Balan go? Heahpanan go?
Heahpanan goit go jurddašan ahte nu sáhttá leat ášši. Lean go duođas nu váiggas ja sealggekeahtta? Lean go diekkár guhte sojaha biekka mielde? Go nu čielga oainnuid anán sámi gažaldagain, manin in duostta in maidege jietnadit go guoská homofiila gažaldagaide? Bieguha mu jurdagiid, lea nu váivves sotnabeaivi go oba sáhttá, ja in dieđe maid galggan bargat, maid sáhtán bargat. Lean go olles olmmoš, vai lean go bealle? Maid galggan dahkat? Rievdat? Muhto jus álggán mannat homofiila doaluide, jus searvvan LLHii, jus beroštišgoađán: Mearkkaša go dat ahte lean rievdan? Šattan go buoret olmmoš beare dan dihte? In go leat dat olmmoš guhte lean, vaikko man? Vaikko man? Lea go vejolaš iežas oahpahit leat buorre olmmožin?
Ja manin čierun? Manin čierun álo? Lean go lihkolaš? Ealán go dan eallima man hálidan eallit? Lean dan máilmmis nu láhppon go olmmoš sáhttá...
Heahpanan goit go jurddašan ahte nu sáhttá leat ášši. Lean go duođas nu váiggas ja sealggekeahtta? Lean go diekkár guhte sojaha biekka mielde? Go nu čielga oainnuid anán sámi gažaldagain, manin in duostta in maidege jietnadit go guoská homofiila gažaldagaide? Bieguha mu jurdagiid, lea nu váivves sotnabeaivi go oba sáhttá, ja in dieđe maid galggan bargat, maid sáhtán bargat. Lean go olles olmmoš, vai lean go bealle? Maid galggan dahkat? Rievdat? Muhto jus álggán mannat homofiila doaluide, jus searvvan LLHii, jus beroštišgoađán: Mearkkaša go dat ahte lean rievdan? Šattan go buoret olmmoš beare dan dihte? In go leat dat olmmoš guhte lean, vaikko man? Vaikko man? Lea go vejolaš iežas oahpahit leat buorre olmmožin?
Ja manin čierun? Manin čierun álo? Lean go lihkolaš? Ealán go dan eallima man hálidan eallit? Lean dan máilmmis nu láhppon go olmmoš sáhttá...
October 10, 2007
Gaskavahkku golggotmánu 10. beaivi
Dál lea čielga diehtu: Ránnjánieida lea lesbálaš. Čohkkájin eske gievkkanis áviissa lohkame, ja bođii sisa nuppiin nieiddain guhte láve sus leahkit. Leigga hui movttegaččat, ja álggiiga suvlit veaha stumppasneaiddaid ja čohkkedeigga mu ollái boražit. Čohkkáimet doppe hoallame veaha nu ja na birra, ja de jearai heahkkadahki ránnjánieida: “Leat don nai lesbálaš?” Whaaaaaat?! Measta gáhččen stovllas vuolus, ja in diehtán maid galgen dadjat. Loahpas nahken čollut juoga “naaa...”, ja nieiddat álggiiga hoallat ahte eaba lean mu oaidnán homofiila birrasis danne Romssas, muhto ahte leigga guhká jo árvidan ahte ledjen lesbálaš.
WhAAAaaat?! Lean go nu lesba ahte oidno čielgasit vel? Ja de álggiiga hoallat homofiliija ja homofiila birrasa birra, ja álggus lei veaha heahpan, ja mahkáš ballen ahte oktage galggai boahtit go čohkkáimet doppe diekkáriid birra hoallame, muhto go leimmet veaha hoallan huomedin ahte ii lean nu várálaš, ja serven veaha ságastallamii, vaikko in diehtán lahkage nu ollu go soai diekkáriid birra.
Muitaleigga veaha birrasa birra danne Romssan, makkárlágan olbmot leat mielde, manin lea ávkkálaš searvat, ja vel ahte lea boahtte basi stuorra Homsø-nammasaš homofiilafestivála danne Romssas, ja ahte ahte galggalin boahtit mielde dohko. Homsø? Makkár namma dat ges lea? Homsø? Duođas? Guhte hálida searvat festiválii man namma lea Homsø?
Muhto jus galggan leat duođalaš lei vuogas ságastallan. In leat goassege hoallan nie ollu homofiliija birra, vaikko dieđán lean lesba ja lean diehtán dan oalle guhká. In dieđe manin. In ipmir manin galggalin mahkáš álo hoallat dan birra, ii leat nu ahte dobddan ahte ferten deattuhit dan álo. Ja in ge ipmir manin galggalin hálidit searvat homofiilabirrasii. Munnje ii leat seksualitehta nu dehálaš oassin identitehtas, ja vaikko lea dieđun politihkalaččat dehálaš bargat homofiillaid vuoigatvuođaid ovddas, ii mearkkaš ahte ferten searvat juohke homofiila deaivvadeapmái.
Dieđán ahte sáhttá dadjat ahte leahkit homofiila sulastahttá leahkit sápmelaš, ahte goappat joavkkut leat minoritehtat ja nu, muhto munnje ii leat seamma. Lean bajásšaddan sámivuođain, ja lea oassin mu sogas ja historjjas. Dan in sáhte dadjat homofiliija birra; in leat bajásšaddan lesbavuođain, ja ii leat seamma lunddolaš beare searvat diekkár birrasii, gonnes áidna oktasaš multiplum lea seksualitehta. Hálidivččen dieđun ovttastallat homofiilaiguin, ii leat dat, muhto dalle in hálit ahte homofiliija galgá leahkit min áidna oktasaš beroštupmi. Hálidan ahte galget leat hávskkes ja kuules homofiillat. Ja nu eai dárbbáš leat sápmelaččat geainna ovttastalan. Sápmelaš lea sápmelaš ja dohkke juohke beaivi. Searvesápmelaš: Na. Searvelesba: In.
WhAAAaaat?! Lean go nu lesba ahte oidno čielgasit vel? Ja de álggiiga hoallat homofiliija ja homofiila birrasa birra, ja álggus lei veaha heahpan, ja mahkáš ballen ahte oktage galggai boahtit go čohkkáimet doppe diekkáriid birra hoallame, muhto go leimmet veaha hoallan huomedin ahte ii lean nu várálaš, ja serven veaha ságastallamii, vaikko in diehtán lahkage nu ollu go soai diekkáriid birra.
Muitaleigga veaha birrasa birra danne Romssan, makkárlágan olbmot leat mielde, manin lea ávkkálaš searvat, ja vel ahte lea boahtte basi stuorra Homsø-nammasaš homofiilafestivála danne Romssas, ja ahte ahte galggalin boahtit mielde dohko. Homsø? Makkár namma dat ges lea? Homsø? Duođas? Guhte hálida searvat festiválii man namma lea Homsø?
Muhto jus galggan leat duođalaš lei vuogas ságastallan. In leat goassege hoallan nie ollu homofiliija birra, vaikko dieđán lean lesba ja lean diehtán dan oalle guhká. In dieđe manin. In ipmir manin galggalin mahkáš álo hoallat dan birra, ii leat nu ahte dobddan ahte ferten deattuhit dan álo. Ja in ge ipmir manin galggalin hálidit searvat homofiilabirrasii. Munnje ii leat seksualitehta nu dehálaš oassin identitehtas, ja vaikko lea dieđun politihkalaččat dehálaš bargat homofiillaid vuoigatvuođaid ovddas, ii mearkkaš ahte ferten searvat juohke homofiila deaivvadeapmái.
Dieđán ahte sáhttá dadjat ahte leahkit homofiila sulastahttá leahkit sápmelaš, ahte goappat joavkkut leat minoritehtat ja nu, muhto munnje ii leat seamma. Lean bajásšaddan sámivuođain, ja lea oassin mu sogas ja historjjas. Dan in sáhte dadjat homofiliija birra; in leat bajásšaddan lesbavuođain, ja ii leat seamma lunddolaš beare searvat diekkár birrasii, gonnes áidna oktasaš multiplum lea seksualitehta. Hálidivččen dieđun ovttastallat homofiilaiguin, ii leat dat, muhto dalle in hálit ahte homofiliija galgá leahkit min áidna oktasaš beroštupmi. Hálidan ahte galget leat hávskkes ja kuules homofiillat. Ja nu eai dárbbáš leat sápmelaččat geainna ovttastalan. Sápmelaš lea sápmelaš ja dohkke juohke beaivi. Searvesápmelaš: Na. Searvelesba: In.
October 07, 2007
Sotnabeaivi golggotmánu 7. beaivi
Bávččaga... Juolggit šleađgale, čoddagat guorrane, bivas golggiidii, lei ávvu ja illu, muhto odne bávččaga. In leat báljo leahkán odne hybela olgobealde, muhto han lea muhtumin seamma buorre beare njáŋgat. Ledjen buorrelihkus jur oastán Von Triera “Manderlay”, ja lean dan odne geahččan. Hui buorre filbma, veaha Von Trier-imaš, dieđun, muhto ii nu psykedelálaš ahte olmmoš ii gierdda dan geahččat sotnabeaivvi. Hui vuogas, go olmmoš ii naga eará go sealggis veallat. Muhto go feasta lea buorre lea okej ahte nu lea. Lei nu hávski sihke ovdafeasttas ja olgun Drivas, olbmot nu smádáhkkásat ja movttegaččat, ja lea juoga midjas lea nu hearvái sámifeastta oktavuođain. Dahje oktasašvuođain. Dat solidaritehta, dat solidaritehta, man dat jo illudahttá!
Ja eksamenčálus? Ii odne ovdan, lean jo ipmirdan. Ii bloggačálus ge ovdan, nu ahte dál vuollánan. Galggan gámnat juoidá man sáhtán jurddakeahtta TVas geahččat, ja máhcán inspirašuvnnain eará háve.
Ja eksamenčálus? Ii odne ovdan, lean jo ipmirdan. Ii bloggačálus ge ovdan, nu ahte dál vuollánan. Galggan gámnat juoidá man sáhtán jurddakeahtta TVas geahččat, ja máhcán inspirašuvnnain eará háve.
October 06, 2007
Lávvardat golggotmánu 6. beaivi
Lean nu guorus. Lean ožžon iežan vuosttaš eksamena, ja danne čohkkán. Lihkatkeahtta, musihkka čuodjá, lea ránes lávvardat ja odne lea Mates of State: Think long, thi-think long, thi-think... Ja diehtá Jipmil ahte geahččalan. Kant. Kantkantkantkant. Ii leat beare oarjesámi badjeveahka, lea baicce neavri nai; muhtun lávvardagaid. Manin Immanuel? Manin odne leat nu láittas? Manin it veaha eale? It go, Immanuel, spándere alccesat veaha spaß? Manin it mana olggos, manin it havsse rási, Immanuel, guldal cizažiid vižardeame, gámnna nieidda (dahje bártni) geasa liikolit, oastte alccesat ođđa háhta, čohkket muhtun sadjái olbmuid iešvuođaid studerežit, bora sohkarsovttaža, nuola skuovaid ja jáhka ja dánses gieddegeažis (jus doppe gonnes leat lea liekkas), oastte siiddakeahtes olbmui lunšša, váldde vuollaga, geahča iežat guhká speadjalis ja smiehta maid iežainat liikot, čále divtta ráhkisvuođa birra, lávllo! Lávllo váimmu ja sielu gudnái! Manin it daga dan, Immanuel? Manin?
Mon goit meinen. Na, eallit, oaivvildan. Odne lea vuosttaš albmaalbma sámifeasta dan čavčča, ja dan ii sáhte olmmoš massit! Dan man in leat máhttán deavdit odne eksamenčállosii, galggan deavdit festii. Nu ahte Kant beassá odne eahkedis (ja jáhkkámis iđit ovdalgaskabeaivvi) leahkit Kant. Dál ii leat go viehkat riššu čađa ja dahkat saji vuosttaš busses! Driv lea odne báiki, gákti lea bivttas, juohkelágan guŋká mu ustit, ja šaddá oalle buorre! Ja de oaidnaletne moai, Immanuel, iđit! God speed, all!
Mon goit meinen. Na, eallit, oaivvildan. Odne lea vuosttaš albmaalbma sámifeasta dan čavčča, ja dan ii sáhte olmmoš massit! Dan man in leat máhttán deavdit odne eksamenčállosii, galggan deavdit festii. Nu ahte Kant beassá odne eahkedis (ja jáhkkámis iđit ovdalgaskabeaivvi) leahkit Kant. Dál ii leat go viehkat riššu čađa ja dahkat saji vuosttaš busses! Driv lea odne báiki, gákti lea bivttas, juohkelágan guŋká mu ustit, ja šaddá oalle buorre! Ja de oaidnaletne moai, Immanuel, iđit! God speed, all!
October 02, 2007
Distat golggotmánu 2. beaivi
Hurry! Hurry! Be the first man alive to hear the latest news of the freshest flurry! I dare you, be the darling of all, recall, and make a note of changes small! Mu hybelis suotnjarat fas čuovgájit, seainnit eai šat deatte, lea rabas, ja eallin lea máhccán. Máhtán vuoigŋat, jaskat čohkkát, čállit, geahččat láseráiggi olggos, mu nuorrái, máilbmái man ledjen healban, measta massán, ja dál fas golget dobddut, ja gehppesvuođain guldalan vaikko mu Stevena morašlaš jiena; yes, Steven, dus lea riekta, máilbmi lea føkk, ja dál fas oainnán dan, thank you, ja liikon dasa: Ovddosguvlui geahčadit, jurdagiid guođohit ja leahkit son gean dobddan, mon ieš.
Liikon oaidnit lasttaid rievdadeame, čavčča boahtime, vázzit luohká vuolus gávpogii ja jurddašit ahte dál čohkká gonnesge son; son guhte galgá mu moarsin šaddat, ja leago son ilus? Ohcala go? Vilpu go iežas olggiid badjel: Miss Right? Guldala go seamma musihka? Leago guhkkin vai lahka? Liiko go rukses skuovaide, vilges vuoktabáddái, mu seavdnjes čalmmiide? Jearrá go son alccesis muhtomin: “Manin biro dan osten”? Lea go geahččan “Das Leben der Anderen” ja lei go kaféscena čábbamus man goassege lea vásihan? Veallá go oađidettiin sealggis vai čoavjjis? Lea go jur oastán ođđa čuvlla masa nu liiko ahte illá oažžu nahkáriid? Lea go gurutgieđat? Lea go nieidalaš? Geahččá go dál láseráiggi olggos? Oaidná go váriid ja nuori? Lea go seavdnjat doppe gonnes son lea? Savkala mu Steven su nai nahkáriidda? Coahkká go su cohki seammaláganat go mu? Várdá su váibmu nai seavdnjes áhpái? Vuordá go? Dávista su sielus seamma gohčču go mus? Ustibažan, jus juoga sajis dál čohkkát máilmmi boahtima vuordime; guldal, guldal mu dál, ja ipmir maid fertet dahkat:
Gámnna mu!
Oainne mu!
Ráhkis mu!
Liikon oaidnit lasttaid rievdadeame, čavčča boahtime, vázzit luohká vuolus gávpogii ja jurddašit ahte dál čohkká gonnesge son; son guhte galgá mu moarsin šaddat, ja leago son ilus? Ohcala go? Vilpu go iežas olggiid badjel: Miss Right? Guldala go seamma musihka? Leago guhkkin vai lahka? Liiko go rukses skuovaide, vilges vuoktabáddái, mu seavdnjes čalmmiide? Jearrá go son alccesis muhtomin: “Manin biro dan osten”? Lea go geahččan “Das Leben der Anderen” ja lei go kaféscena čábbamus man goassege lea vásihan? Veallá go oađidettiin sealggis vai čoavjjis? Lea go jur oastán ođđa čuvlla masa nu liiko ahte illá oažžu nahkáriid? Lea go gurutgieđat? Lea go nieidalaš? Geahččá go dál láseráiggi olggos? Oaidná go váriid ja nuori? Lea go seavdnjat doppe gonnes son lea? Savkala mu Steven su nai nahkáriidda? Coahkká go su cohki seammaláganat go mu? Várdá su váibmu nai seavdnjes áhpái? Vuordá go? Dávista su sielus seamma gohčču go mus? Ustibažan, jus juoga sajis dál čohkkát máilmmi boahtima vuordime; guldal, guldal mu dál, ja ipmir maid fertet dahkat:
Gámnna mu!
Oainne mu!
Ráhkis mu!
Subscribe to:
Posts (Atom)
