Ahh, vuosttaš skovlábeaivi! Dahje: Nahh, vuosttaš skovlábeaivi... Ii álgán nu beare buorágit. Albma meahcceguŋka go lean in dieđun ipmir bussehommáid, nu ahte badjánin shitárrat reiddasteažžat (vaikko álgočoahkkin ii álgán ovdal dii. 13.15), dahken hivssegis dan man fertejin, bassen vuovttaid (fertejin dieđun diimmobeali vuordit ovdal bessen riššui go lei guhkes ráidu áŋgiris studeanttaiguin) ja hearvái ja gárvvis vaikko masa vulgen bussesaji lusa árvedálkkis. Ja árvedálki lei. In livčče gillen riššut jus dan dieđálin, ja go ledjen joavdan measta bussesadjái oidnen bussebađa gevreme. Ledjen dieđun dulkon boastut busselisttu, nu ahte fertejin 20min doppe čuožžut neavrredálkkis, ja hybelvistái in gillen fas mannat go ledjen áŋkkejo laskehallon go in atnán árvebiktasiid. 20 busseáittekeahtes minuhta maŋŋil... sáhtát beare árvidit... Buorre álgu.
Universitehta lea stuoris. Go bohten dohko in ollugen diehtán gosa galgen vuolgit, in diehtán ledjen go gahppan olggos njuolga stánidansadjái ge, nu ahte vulgen vuosttaš uvssa sisa, ja doppe gámnen jaskkes čiega gonnes bessen goikadit ja lohkat diehtogihpu man ledjen ožžon. Vuogas, ja beannut diimmu geažes ii oaivi jorran šat, nu ahte deiven njuolga latnjii ja ledjen beare hui veaha gásttas.
Ieš čoahkkima birra ii leat nu ollu muitalit. Bohten dohko árrat nu ahte bessen anonymes saji maŋágeažis válljet, ja čohkkájin geahččame go eará oahppit bohte sisa. Lei buorre dobdu. Ieš ledjen dieđun nu balus ahte in báljo vuoigŋat duostan, ja cohki nu girddáhalai ahte ledjen áibbas sihkkar ahte gullui gittá Sálašvággái, muhto oainnidettiin muođuid mat bohte sisa ipmirdin ahte in lean áidna. Sisa bođii nubbi suorgánan hurri nuppi maŋis, ja ii oktage duostan čohkkát nuppi olbmo duohkái jus ii lean jur bággu. Dat udjovuohta, dat udjovuohta... Ja go čoahkkin álggii bohte visot stereotyhpaid ráiddu mielde: Giellavit.-logaldalli albma nerda, dok.vit.-logaldalli jur dego girjerájusbargi jnv. Áidna guhte veaha hirpmástuhtii lei dáiddavit.-logaldalli, guhte lei eanet dego snihkkár olggosoaidnit go dáiddaprofessor.
Ieš čohkkájin suoli birra vilppasteame, oahppooappáid ja -vieljaid dárkkisteame. Oappáid eanet go vieljaid, mieđihan. Ja doppe dieđun ledje máŋga čáppa nieidda, moadde njuolga fávrru. Lei okta sierra guhte nu geasuhii vel. Fávru lei dieđun, muhto lei doppe juoga earenoamaš. In dieđe goktes dan galggan čilget. Lei muhtunládje hui kuula, muhto seammas veaha posh. Imaš seaguhus, muhto doaimmai oalle buorágit sus, veaha baggyes buvssat ja hui čáffes sveisa, muhto seammas veaha prinseassaposh: WoW...! Muhto, na, ii dieđun ávtte ii maidige. Eai diekkár nieiddat mu guvlui geahča. Muhto lohpi lea niegadit...
Ja dál fas čohkkán hybelis. Čoahkkima maŋŋil osten guokte kompendia ja vulgen siidii. In leat gillen searvat fadderortnegii, nu ahte in atnán makkárge “prográmma” čoahkkima maŋŋil. Ja in dieđe manin galggalin gillet ge searvat. Lea han beare organiserejuvvon juhkanstohkosat, olles ortnet. Birgen dan haga áibbas buorágit! Odne eahkedis lea muhtunlágan DumDum Boys tributekonsearta studeanttaidpøbbas, muhto dohko gal in vuolgge ge. In ipmir goktes dat sáhtálii leahkit fálaldat ođđa studeanttaide. DumDum han ii leat eará go harryes trønderjoavku 30pluss-jahkásaččaide, ja manin vuosttašjagestudeanta galggalii háliidit vuolgit DumDum-coveriid guldaleažžat in sáhte ipmirdit. Máilmmis leat dievva jallat, dan mađe olu ipmirdan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment