Mánnodat čakčamánu 17. beaivi

Lávvardaga vulgen gávpogii, ovttain ulbmiliin: Nakata gámnat ja stalket. In dieđe lea go lobálaš, ja mieđihan ahte ii leat morálalaš, muhto muhtomin ferte olmmoš dahkat dan man ferte, ja jus ii oktage soardašuva... lea okej...

Bohten gávpogii árrat, nu ahte fitnen álggus girjerádjosis. Doppe čohkkájin veaha áviissaid ja sárgonráidduid lohkame, gaskabeai’áiggi vuordime, ja go diibmu lei guokte vulgen. Smihtten ahte buoremus vejolašvuohta lei jus vulgen Palettenii, gonnes leimme jo oktii gámnnadan. Árvidin ahte vejolašvuohta ii lean nu stuoris, muhto muhtun sajis fertejin álgit, ja Paletten lei áidna man dihten. Vázzen gáhta vuolus girjerádjosis, ja galgen jur jorgalit gurutguvlui Storgatas go vilppastin Burger Kinga sisa (Burger King lea dan čavčča ođasmahtton, ođđa stovllát ja borddit geasuhit čalmmiid), ja doppe sinne, aktonasvuođas láseráiggi bálddas, čohkkái Nakata! Dego jorribiegga jorgalin olgešguvlui ja vulgen sisa.

Osten whoppermeala ja čohkkedin su lahka. Nakata lei jo geargan borramis, ja čohkkái beare guorus gáriin áibmui geahččame. Whoppermeala boradettiin vilpon su guvlui. Visot olbmot su birra ledje unnimusat buolva nuorat go son, ii leat dábálaš ahte 60-jagát olmmái eivákto Burger Kingas borrá. Diekkár birrasis šattai Nakata vel eanet imaš go dábálaččat lei, ja in dieđe jus lei biras midjas dagai dan, muhto orui nu lihkoheapme, measta morašlaš. Čohkkái doppe bordái geahččame, gieđat gáibbi vuolde, muhtomin bijai gieđa čalmmiid badjel ja čiegahii čalmmiid guhká ovdal fas geahčai bajás, vilppastii birra, ja fas návlii geahčastaga bordái. Čierui go gánjalkeahtta Nakata? In dieđe. Go vulggii olggos čuovvulin su.

Goavrrui Storgata čađa. Go bođii Domgirkui stánidii. Loktestii geahčastat dego vikkai orienteret, gevlii Domgirkopárkka badjel ja vulgii sisa doappárrámbuvrii. Dohko sisa in duostan su čuovvut, nu ahte čohkkedin girkotrahpas vuorddážit. Kvártta maŋŋil bođii olggos guoddime plastihkabusse. Busse čađa oidnen ahte lei oastán muhtunlágan breahttaspeallu. Jorgalii poasttačiega birra Strandtorgá guvlui ja vulggii sisa Nerstranda-guovddážii. Doppe manai njuolga Edwisii (stoagusrámbuvra). Dán háve dusten mannat sisa, ja čuoččahin dobealde rámbuvrris sus. Nakata lei breahttaspeallohildus hommáme. Hilduid badjel oidnen maid lei bargame: Válddii olggos juohke breahttaspeallu, iskkai dan albmaládje, geahčai juohke vuogis dan, doalai dan bajás, logai, haŋkkuhii dan bealji bálddas, ja de bijai sisa fas hildui. Lei vissa ohcame juoidá hui sierra.

Edwisas vulggii guorut gieđaiguin, muhto ii vuollánan. Vulggii njuolga Tromsø Hobbysenterii, ja go doppe gearggai fas nuppi imaš rámbuvrii, ja doppe fas nubbái, ovdal čuoččahii bussevuordinbáikái. 20-busse. Dahkaludden ahte galgen JCii. Doppe čužžon čuovvume mielde jus budde bođii. Livččii váivi dál stánidit, ja ledjen sihkkar ahte ii lean mu oaidnán. Nuppi rámbuvrras lei boahtán olggos ođđa bussiin, ja JC-čiega birra oidnen ahte dat nai lei breahttaspeallu. Imaš. Muhto... manin anán mon dan ipmažin? Lea han oalle dábálaš oastit breahttaspealluid. Soittii oastit attáldagaid jumešpárrii? Mas mon dieđán? Lean suige Nakata badjelmeare mystifiseren, in dieđe manin juohke diŋga ferte leahkit nu imaš.

Muhto na. Vulgen dieđun busse mielde. Nakata orru Utsikten ásodatsearvvis, čuvvon su measta gitta uksii, ja de vulgen siidii. Nuogis go nuogis. Muhto dál dieđán gonnes orru. Ja maid dagan dainna? Lean go stalker? Duosttan go? Hálidan go obage? Lea go mon guhte lean imaš? Máŋga gažaldaga, unnan nahkárat.