Distat skábmamánu 6. beaivi

Ledjen lávvardaga olgun. Huomedin ahte in šat sáhtán sinne čohkkát eivakto Immanuelain, ja go ožžon dieđu muhtun sámi nieiddas ahte lei sus feasta, vulgen dohko. Ii oro nu guhkkin eret mus, nu ahte ii lean nu lávki vuolgit, ja jurddašin ahte goit sáhtálin vuolgit ovdafestii, ja de oaidnit jus gillejin gávpogii mannat. Ovdafeasta ii leat nu stuorra muitalus, eai lean nu galle olbmo go máŋgasat ledje vuolgán Váhčirii Allahelgona Cupii, ja go olbmot vulge gávpogii vulgen mon nai. Nugo dábálaččat šattai Driv, ii doppege lean nu oalle dievva, ja šadden doppe hoallat bártniin guhte dobddai ovtta dain earáin. Hui hávskkes olmmoš ja nie, ja vaikko huomedin ahte dego munnje veaha vikkai, dagai dan hui várrugasat, nu ahte lei hávski beare suinna hoallat, in dárbbášan čolgadit su muhtui su doalažit eret.

Muhto dan man baicce lean huomedan lea ahte hállu olbmuid analyseret, ipmirdit olbmuid, hállu diehtit eanet olbmuid birra, lea nu nanus mus dan áiggi, ahte in huomet iešge ahte dagan dan. In ge duođaid hálit olbmuiguin oahpasmuvvat. In hálit sin oaiviliid gullat, ja diktit sin muitalit iežaset birra. Hálidan sin jurdagiid dissekreret, hálidan sin čiegusvuođaid, hálidan sin duohtavuođa oaidnit, ipmirdit, dárkkistit. Ja dan ii ivtte olmmoš beaivválaš ságastallama bokte. Ferte duogábeallai geahččat. Ja nu dagan. Álo ja stánitkeahtta. Ja nu lei dainna bártniin nai. Vaikko smáđáhkkásit suinna ságastin, in máhtán heaitit su viggat čoavdit, dego livččii čuolbma. Geahččalin su vuoiŋŋas haksit maid lei maŋimus háve borran, jus borgguhii, ja de smiehttat manin borgguhii, manin anii biktasiid maid anii, manin lei válljen jur dan vuoktamálle, manin vuolus geahčai go muitalii iežas duogáža birra, manin nu njávkkadii vuolaláse, manin sinne anii suorbmaváhcaid, manin ii moarssi atnán, maid lávii sotnabeivviid bargat go lei eivakto, masa hui liikui man ii hálidan ovttage diehtit, ja nu geahččalin dan bártni sivu sisa gávildit, nugo dagan dan áiggi, nugo dagan káfeas čohkkádettiin, nugo dagan logaldallamis, nugo dagan álo. Álo ja stánitkeahtta.

Dat midjas lea dainna ovdamunni lea ahte in leat šat nu udju go lean álo leahkán. Oainnán olbmuid eanet dego dutkanobjeavttaid go olbmuid, ja danin lea muhtunládje álkit singuin gulahallat; lea mahkáš prošeakta, ii leat persuvnnalaš, ja attán dalle alccesan lobi vuolidit veaha guarda. Muhto lean go rehálaš? In veahage. Dat man dajan, dajan juoga sivas. Jus muitalan juoidá persuvnnalaš iežan birra (muhto dávjámusat beare gielistan) lea dan dihte go hálidan juoidá olahit, hálidan oaidnit sin reakšuvnnaid, hálidan deaddit dan ja dan boalu ja oaidnit midjas geavvá, hálidan duođaid olbmuid čoavdit, hálidan sisa, dego hálidivččen juoidá sis suoládit, dego hálidivččen sis gámnat juoidá midjas mus váilu. Lea imaš. Jáhkán leat niegut. Go in ieš šat niegat, hálidan earáid bokte niegadit, hálidan sin eallimiid niehkun dahkat, hálidan gámnat eará máilmmi, eará beali, bealli man olmmoš dábálaččat nieguid sinne gámná, muhto man mon dál ferten eará sajis ohcat. Lea duddi.

Ja go smiehtan dan birra in leat makkárge flâneuse. Flâneuse han lea diekkár guhte beare observere, guhte oaidná ja govvida, muhto mon dat hálidan álo seaguhit áššiide. Hálidan leat mielde, hálidan váikkohit, hálidan... in dieđe... veahkehit, jáhkán. Juogaládje. Orru suige imaš, ii oro suige jáhkehahtti, muhto nu hálidan. Iežan vánisvuođas.

Odne ledjen fas Kaffebønnas. Lean doppe veaha čohkkán maŋimus áiggi. In hal sáhte juohke beaivi doppe dáivvástallat, orolin mielaheapmin, muhto odne fas doppe veaha čohkkájin, jugadin gáfe ja lohken girjji man lean lohkagoahtán. Olgobealde lei šlapci, olbmot hoahpuhallame meaddel, gosage, gosage, muhto lei okta guhte ii hoahpuhallan: Skovlálunttaš, lávka sealggis, dego 13 jagi boares, lei hillji váccášeame rukkorabdda mielde, ii orron áicame birrasa, dego iežas máilmmis váccášii rukkorabddas, konsentrereme nu ahte ii galgan gahččat, geahččame vuolus skuovaidasas, merrii, máilmmi olgobealde váccášeame, dego eallin lei juoga midjas ii sutnje guoskan, dego hálidii eallima maŋidit, dego lei lihkolaš jus beare beasai rukkorabddas váccášit, ráfis váccášit, skuovaidasas, merrii geahčadettiin, ja beare leahkit. Ja jus sáhtálin veahkehivččen su, muhto in diehtán goktes, maid sáhttá olmmoš bargat, ja lea go baicce mu ášši jus lunttaš hálida eallima olgobealde rukkorabddas váccášit? Manin álo galgá mu áššin? Mu duddi. Mu duohtatmeahttun duddi...

Ja go Driva lávvardateahket nogai dikten bártni mu čuovvut siidii. Dihten ahte munnje liikui, ahte mu hálidii, ja ahte in sáhtán fuolahit, muhto orui mu lahka, ii lean sutnje nu stuorra mohkki, ja makkár skáda sáhtálii leahkit? Ii lean rehálaš, dieđán, muhto lei nu buorre veaha bivnnutvuođa dobdat. Beare veaha, lávvardateahkeda. Ferte leat lohpi. Ja bárdni lei nu hearvái, jus bártniide liikolin hálidivččen jur diekkár irggi, ja go loahpas leimme uvssa olgobealde nierat ledje munnos ruoksat, ja ledjen nu giitevaš ahte diekkár olbmot gámnojit ahte measta hálidin su cummát, muhto in dan dieđun dahkan, adden sutnje beare buori ja stuorra moji ovdal hivástahtten ja vulgen sisa. Láseráiggis oidnen ahte bárdni čohkkái guhká beaŋkkas uvssa olgobealde ovdal čuožžilii ja jávkkii seavdnjadahkii, ja geahččalin sutnje savkalit seavdnjadaga čađa, ahte liikostin sutnje nai, ahte lei nu hearvái, ahte in lean hálidan su fillet, ahte beare nu šattai, ahte ii lean su sivva, ja ahte nu šállošin. Ledjen beare hálidan ustiba. Hálidan beare ustiba.